Turhautuneena ja surullisena, onkin hyvä päivitellä blogia. Nämä isänpäivät on vaan vuodesta toiseen yhtä kamalia kun oma isä ei elä enää. Pakosta yrittää keksiä, jotain tekemistä sille ajalle kun muut viettävät näitä pyhäinpäiviä perheineen. Meillä palaa vain kynttilä muistolle.

Meidän sunnuntaipäivä alkoi  aamulla tosi pitkällä lenkillä fläkkändekkereiden kanssa ja sitten loppupäiväksi istumaan konelle ennen kuin lähtee treenaamaan koiria.  Onnex idols ja BB pelastaa illan ;o). Jaa, mikä elämä!

Sitten taas asiaan…

Turbo Turo Tornaado täräytti viime tiistaina seitsämän vuotta. Kaveri on rauhottunut puolella, kun vertaa pentuaikaan. Virtaa kyllä löytyy vielä saman verran kuin kahdesta muusta BC-koirasta. Harmautta poskissa, mutta muuten niin pentumainen. Idiootti ilme on kadonnut, johonkin jo monta vuotta sitten ;o) Muistutamme toisiamme jo pahasti, kuten molemmat inhoaa miehiä, se tuli ekana mieleen.  On se vaan niin suloinen ja ihana, aina vaan! Turo is the best!

Muuten tällä viikolla ollaankin panostettu Tuima-Tyyne koiruliin. Lukuunottamatta Skidin maanantai agility treenejä ja Turon syntymäpäivää.  

Maanantai

Treenasin jälleen näitä ikuisia ongelma kohtiamme, kuten nopeutta liikkeisiin. En usko siihen auttavan enää mikään muu kuin aika eli antaa tyttösen kasvaa. Päivä oli kokonaisuudessa hirmu kiireinen. Ensin aamuksi Kokkolaan asiakkaan luokse sen jälkeen Kannukseen pitämään opiskelijoille tunteja ja sieltä Rautioon kurssille mistä lähdettiin Skidi neitosen kanssa Ylivieskaan agiliitotreeneihin. Maanantai oli Skidin päivä sai treenata agilityä hallissa, olla miss malli kurssilla ja vielä illaxi agilityyn. Ilmankos se onkin ollut sekaisin loppuviikon :o). Tällä kertaa treenattiin takaaleikkausta, hallintaa ja tiukkoja käännöksiä. Mukana oli myös a-este eli pitkästä aikaa kontakteilla. Treeni meni hyvin tein itse ihan älyttömästi ohjausvirheitä, mutta huomasin itse ne. Lopuksi kun rauhoituin ja ohjasin kunnolla saatiin onnistumisia aikaan. Opin, ehkä joku päivä olla kaahaamatta tai sitten en..

Tiistai

Meni siis synttäreiden merkeissä. Tuimiksella oli lauantaina möllitoko alokasluokassa, johon siis treenasimme hela viikon. Käytiin kaikki liikkeet läpi tai niin ainakin luulin. Tänäpäivänä T-T tippu liikkeestä maahanmenossa ;o). Mutta se olikin viikon ainut kerta. Muut meni tuimiksen omaisesti eli vähän löysästi. Hyppy tuotti ongelmia, koska en ole a) hypyttänyt neitiä koskaan oikean korkuiselta esteeltä b) koira irtoo hyvin, mutta ei pysähdy heti c) menee vinoon hypyn taakse :´( No siinäpä sitä sitten hiottiinkin. Epis ja Niina kävi Turon synttäreillä ja saivatkin nauttia tästä esityksestä. Tuimiksen jälkeen Turo suoritti alokasluokan liikkeet. Huh huh, seuraaminen oli aivan hirvee. Liikkeestä pysähtymiset, hyviä. Luoksetulossa törmäs niin, että ohjaaja joutu hakemaan tasapainoa. Heh heh! Pitäis treenata päivittäin, että maltti pysyis. Noh onnex ei tartte mennä alokasluokkaan enää. Treenin loputtua Turo pujotteli agility keppejä. Ihan vaan joka vuotisen synttärin kunniaksi. Ohjaus peruuttamalla yhä näin 7 vuodenkin jälkeen. Onnistui kerran. Sittenhän piti vaikeuttaa ja mennä oikein päin. ”Pieni” karjunta auttoi keppien oikein pujottelemiseen ja vauhtikin tippui papparaisen hitaaksi, mutta meni oikein pariin otteeseen. Skidi pääsi lopuksi pujottelemaan keppejä. En muista tekikö formula neiti muuta. Niina otti aikaa pujottelulle ja neitihän meni lujaa. Turo kiittää lahjoista puruluista, kevyt nakeista, tennispallosta …ja omistaja nautti ne loput ;o) T-T pujotteli myös keppejä omalla tyylillään.

Keskiviikko

Taas samaa treeniä… Lisäxi otettiin T-T.n kanssa agility puomia. Jostain kumman syystä neti menee sen kynnet esillä, tosi matalalla ja hitaasti vaikka otettiin monta kertaa ja aina ääretön palkkaus.

Torstaina

Heräsin tähän päivään ja otettiin tuiman elämän ensimmäisen kerran hihna seuraamista, hehe! Kaveri roikku hihnassa, kuten aina. Lähti päiväkävelylle, näpsi hihnaa, jätätti, jne… Otin hihnan pois ja kakki ongelmat kaikkos eli oli havaittavissa jälleen ”nättiä” seuraamista. Taas hihna ja ongelmat alkoi. Pieniä pätkiä ja palkkausta jälleen käännöksien jälkeen, liikkeestä ja pysähdyksistä. Hyppyä hiottiinkin sitten loppu aika. Ei pysähdy käskyn jälkeen heti vaan odottaa et heitäx sen pallon. Pientä kaavamaisuutta siis nähtävissä ja sehän on hyvä treenata ite niin ja kieltää aina muita ;o) Taisi mennä vielä liikkeestä seisomisessa maahan ihan monen monta kertaa. Hyppyä korjatakseni yritin tolpan kierrolla nopeaa seisomista käskystä, mutta ei T-T osaa kuin käsimerkistä pyshtyy. Sitten otinkin kosketus alustan käyttöön. Lähdettiin kaupalle treenaamaan. T-T haluaa olla sivulla kun aloittaa, jonkun työn (ai mikä kaava). Sanoin vapaa ja heti neitosen koskettua alustaan sanoin seis. Se onnistui aluksi, mutta sitten tuli peruutus kompleksi. Peruutuskompleksi pois saaminen ei ollutkaan helppoa. Onneks ei ollut naksuakaan mukana, että se olis helpottanut oikeanaikaista palkkaamista. No loppu hyvin eli kaikki hyvin. Lohtajan treenit jäi meiltä väliin, koska en kehtaa edes myöntää monta tuntia torstaina treenattiin. Kauhea koiranpennun rääkkääjä. Minulla oli tällä kertaa Lohtajalaisten veto vuoro ja se menikin siinä rattoisasti paria koiraa ohjatessa.

Perjantai

Oltiin aamulla hevostallilla ja minä opettelin luomaan P.aa. Kaksi ”karsinaa” siinä ajassa kun Epis teki loput 10 vai montako niitä olikaan. Sitten lähdettiinkin tekemään Nivalaan pentutestiä. Omat koirat siis nukkuivat hyvin koko päivän. Illalla lähdettiin rakentamaan möllitoko kehää ja laittaa paikat kuntoon. Koirat sai juosta ylimäärästä energiaansa pois. Ajattelin olla taas fiksu perjantai/lauantai välisenä yönä ja pitää Tuitulle ”jääkauden”. Vieläkään en ole oppinut että nämä kokeilut ei kannata. Jätin koirat makuuhuoneen ulkopuolelle, mikä on T-T.lle shokki. Kahdeksaan kuukauteen emme ole olleet erossa öitä tai ne on ainakin korvattu päiväunilla, jolloin lämmittää jalkopäässä jalkojani. Oven mentyä kiinni vinku ja haisteli voimakkaasti liukuoven läpi…

Lauantai

…Aamulla herättyäni oli tapahtunut seuraavaa:  sipsit oli syöty ja revitty pringlesspurkki pirstaleiksi. Tiskialtaasta oli hävinnyt puukauha, josta ei juuri ollut jäljellä muuta kuin pari tikkua. Seurauksena autoon oksentaminen ->puutikkuja.  Käväisin siinä tuomaroimassa ja liikkuroimassa mölliluokan, jonka jälkeen T-T:n vuoro oli mennä suorittamaan. Ylimääräisten puutikkujen oksentamisen jälkeen oli helpottunut olo koiralla. Siispä uskalsin sen kanssa osallistua, koska pahoinvointia ei ollut enää. Tuomarina toimi Heidi eli kummitäti Hilleri. Osallistuimme kokeen ulkopuolisina. Paikallamakuu meni lonkalla makuun merkeissä, argh! Juuri ennen 2minuuttia neiti painoi vielä päänsä maahan eli alkoi nukkumaan. Nousi kuitenkin kivasti ylös kuten oli mennyt maahankin. Seuraaminen kytkettynä meni hianosti ilman mitään torstaina ilmettyä ongelmaa. Vapaana seuraamisessa alkoi, jossain vaiheessa painamaan mua niin paljon että käveleminen alkoi olemaan hankalaa. Lisäksi tein viimeisen täyskäännöksen oikean kautta ja se aiheutti katsomoon tuijottamiseen, missä oli Niina ja Epis. Liikkeestä maahanmeno oli kuulemma hidas (yllätys), Luoksetulossa aivan sairas törmääminen mitä ennen ei olekkaan ollut, Liikkeestä seisominen ok mutta ei mennyt istumaan ollenkaan, hyppy oli löysä mutta suora sekä pysähtyi heti. Jeee!! Hilleri antoi meille 196 pistettä, mikä on 36 pistettä ylä kanttiin. En moiti tuomarointia, se oli hyvä ja sopivan löysä. Kiitos kun jaksoit tuomaroida meidätkin ;o)

Tuimiksen jääkauden myötä sain yöllä vilukohtauksen ja äärettömän pääkivun. Flunssaa siis… Tämän siitä saa kun patteri ei nuku jalkopäässä, eikä Skidi mahan päällä ja Turo vartioi sängyn alla. Mitä opimme tästä, älä eristä koiriasi!!

Flunssa tokeni lauantain makoilun ansiosta eli 5 tunnin päikkärit teki ihmeitä ja iso karkkipussi sekä uudet sipsit. Liikakiloja, elokuvia ja makaamista siis koko ilta.

Sunnuntai

Treeni aiheemme.

Turo-> aivotyöskentelee paikallaan kotona (ontuu).

Skidi-> pieni agiliito treeni. Kontakteja ja hyppyjä.

Tuima-Tyyne-> luoksetulon liikerata, liikkeestä seisomista pallon kanssa ja maahanmenoa ei liikeenomaisesti, seisomisia pelkästä käskystä ja lopux yhdistettynä hyppyyn. Pikkusia motivoituja pätkiä seuraamista.

Ai niin tätä kirjoitellessani huomaan, että pitkän nukkumisen jälkeen Turo ontuu, iikksss!! Toivottavasti ei mitään vakavaa. Tuimalla alko muutama kuukausi iho-ongelmat. Ihottumaa tulee ja menee, inhottavaa! Lisäxi sen jalan naksuminen on palannut, mutta nyt naksuu harvoin.

Ensiviikolla tapahtuu Tuimiksen ensimmäinen virallinen startti mikäli juoksu tai mikään muu este ei tule. Kokeeseen ei ole vielä  valmis. Haemme siis häiriö treeniä ja tuomarin kommentteja, jos on jäänyt vaikka huomaamatta jotain oleellista omissa treeneissä. Lisäksi ”pääsen” liikkuroimaan. Pari päivää aikaa vielä treenata!!! APUA!!!